Parhaita käytäntöjä yrittäjyyteen innostamiseksi

Nuorten kädentaitajien tulevaisuustyöpaja -hankkeen aikana hahmottui toimintamalli ja hyviä käytöntöjä, joita käyttämällä nuoria luovan alan osaajia innostettiin yrittäjyyteen. Alla olevissa mallinnuksissa on kuvattu näitä toimintamalleja eri osa-alueittain. Mallinnukset on laatinut yliopettaja Pirjo Seddiki Hämeen ammattikorkeakoulusta.

NUORET KÄDENTAITAJAT YRITTÄJIKSI

Vaihtoehtona kevytyrittäjyys

Kynnys yrittäjäksi ryhtymiseksi heti opintojen jälkeen on suuri. Vastuun ottaminen heti opintojen jälkeen ihan kaikesta niin taloudesta kuin tuotekehityksestä ja tuotannon järjestämisestä usein varsin ohjattujen opintojen jälkeen on suuri loikka tuntemattomaan. Nuorille pyrittiin löytämään erilaisia väyliä aloittaa omaa yritystoimintaa esittelemällä eräänä vaihtoehtona niin sanottua kevytyrittäjyyttä.

Kevytyrittäjille löytyy laskutuspalvelun tarjoajia ja muuta tukea jo kaupallisilta markkinoilta.

Kevytyrittäjyydellä nuoret voivat turvallisesti testata oman liikeidean toimivuutta ja kerätä kokemusta sekä asiakkaita ennen oman yrityksen perustamista. 

Oman osaamisen tunnistaminen ja usko omaan tekemiseen

Luovan alan ja kädentaitajien tulevaisuustyöpajan tärkeää antia oli nuorten osallistujien oman osaamisen tunnistamisen välineiden tarjoaminen. Yrittäjyys ei suinkaan kaikkien kohdalla ole omaksi koettu vaihtoehto. Työllistymisen keinoja pyrittiin luomaan myös osallistujien verkottumisella ja osallistamalla yhteistoimintaan.

Merkittävässä roolissa luovan alan tulevaisuuden visioinnissa olivat keskenään varsin erilaiset alan yrittäjätarinat. Tarinoita kuitenkin yhdisti usko yrittäjän omaan erityislaatuisuuteen, kukaan muu ei voi tehdä sitä mitä minä samalla tavalla. Yksittäisyyden arvon tunteminen ja vaaliminen ei sulje pois asiakkaiden tuntemista. Yrittäjänä verkottuminen ja ihmisten kanssa viihtyminen takaa toimeentulon ja tekemisen mielekkyyden. Kyse on pitkälti ihmisen ominaisuuksista ja asenteista osana sitä - ei enempää eikä vähempää.

Toimijat yhteistyössä

Projektissa muodostui toimiva yhteistyöverkosto toisen asteen koulutuksen (Forssan seudun ammatti-instituutti), ammattikorkeakoulun (HAMK) liiketalouden, International Business ja muotoilun koulutuksen sekä Suomen Yrittäjäopiston välille. Tässä verkostossa voitiin ideoida muotoilutuotteiden valmistajien ja suunnittelijoiden yhteistyötä sekä hankkia vankkaa liiketoiminnan osaamista.